uusin.
"Kehotan teitä laivanrakentajia varautumaan siihen, että Suomessa ei enää tulevaisuudessa rakenneta risteilyaluksia."
Shippaxin toimitusjohtaja Tapio Kordelin on eri mieltä tulevaisuudesta.
– Lähdettiin kehittämään kennorunkoista kerrosrakentamista oman patentin pohjalta. Nyt kehitys on jo loppusuoralla, prototyypit ja pilottikohteet ovat tulossa.
– Olemme tutkineet monien yhteistyökumppanien kanssa, miten menetelmä sopii risteilijän runkoon: lujuuksia, värinöitä, kiihtyvyyksiä, tärinöitä. VTT:n kanssa on tehty polttotestejä, äänimittauksia TTY:ssä ja hyvinkin monipuolista laivatestausta STX:n kanssa. Lujuusmäärittelyissä kumppanina on ollut Foreship.
Shippaxin Fixcel on laivanrakennukseen ja offshore-käyttöön suunnattu menetelmä. Maissa tekniikkaa hyödyntää vuonna 2007 perustettu spin-off-yritys Neapo Oy, joka on rakentanut päiväkodin Hämeenlinnaan ja alkamassa on kolmen kerrostalon projekti Vantaalle. Turkuun puolestaan on nousemassa toimistotalo, jota Neapon lukuun tekee Shippax. Fimecc Oy:n kotisivuilla on tekniikasta valaisevaa videomateriaalia.
Risteilijän runko ja hotelliosasto rakennetaan erillisinä
Fixcel-menetelmässä hytit nostetaan laivaan 6–12 hytin makromoduuleina ja niiden rakenteet muodostavat hotelliosaston rungon. Hytit ovat lattiallisia ja valmiita parvekkeineen ja märkätilojen laatoituksineen. Rakenne on hyvin jäykkä ja moduulit voidaan kuljettaa pitkiäkin matkoja tehtaalta telakalle täysin valmiina. Eri järjestelmien vaatimat huoltotilat ovat valmiita, putkistot ovat pystysuuntaisia ja vain moduulien rajapinnoilla tarvitaan kytkentöjä.
Laatu ja ulkoasu voidaan nostaa aivan uudelle tasolle, koska moduulit rakennetaan kokonaan sisätiloissa. Nyt on ensimmäistä kertaa rakenteellisesti mahdollista tehdä myös lasijulkisivu vaikka koko hyttiosaan.
Fixcel-tekniikalla tavoitellaan huomattavia säästöjä
Hotellialueiden painon arvioidaan alenevan noin 10 % nykyisestä, silti hyttikapasiteetti kasvaa kymmenyksen käytettävissä olevassa tilavuudessa. Tyypilliseen isoon risteilijään voidaan rakentaa kokonainen ylimääräinen hyttikansi kokonaiskorkeutta kasvattamatta. Vaihtoehtoisesti uppouma pienenee ja painopiste saadaan alemmaksi.
Hotellialueiden kokonaiskustannus voi aleta 10–20 % laivatyypistä riippuen ja rakennusaika lyhentyä 2–3 kk. Laivoissa tehtävän työn osuus vähenee hyttialueilla jopa 60–70 %. Lisäksi, kun tiedetään, että yhden tonnin kuljettaminen merillä vaatii vuodessa tonnin polttoainetta, keventyneet rakenteet vähentävät myös päästöjä ja käyttökuluja.
Yhteistyö on avain
Fimeccin toimitusjohtaja Harri Kulmala kertoo, että vaikka Shippax on pk-yritys, se vie merkittäviä innovaatioita eteenpäin Fimeccin avulla. Tekes on myöntänyt Shippaxille myös kansainvälistymisrahoitusta. Tapio Kordelin suhtautuu luottavaisesti Fixcel-tekniikan mahdollisuuksiin.
– Telakat ja kaikki muutkin osapuolet haluavat kehittää uutta nyt, kun perinteisellä tekniikalla rakennettavien laivojen tilauskirjat ohenevat.
– Kehitystyössä on mukana myös yliopistoja muun muassa tuotantotekniikan kehittämisessä ja soveltamisessa sekä lujuuslaskennassa.
Kulmala odottaa, että Suomessa käynnistyy pikaisesti makromoduuleihin perustuva laivaprojekti.
– Suomeen on synnytettävä uusi laivanrakennustapa. Telakka on alusta, joka mahdollistaa uudenlaisen teollisen tuottamisen. Fimecc muuttaa projektirakentamista moduloiduksi teolliseksi liiketoiminnaksi, jossa on sarjatuotannon kaikki edut.
– Digitalisoimme laivanrakentamisen ja Shippax tekee tässä prosessissa loistavaa modulointityötä, toteaa STX Finland Oy:n suunnittelujohtaja Patrik Rautaheimo.
